Yksi konttorirotta ja yksi labrahiiri (asianosaiset) onnistuivat pilkkomaan yhdessä työpäivässä 2/3 siitä seinän osasta, joka oli tarkoitus eliminoida. Onneksi mitään ylimääräistä ei lähtenyt mukaan.
My man
Raavas työ on tottumattomalle rankkaa hommaa. Olosuhteet olivat sisällä helteiset (ulkona n. -30) ja pöly sanoin kuvaamaton. Mies jaksoi kuitenkin heilua raskastekoisen rälläkän (käytettiin seinän sahaamiseen) ja piikkauskoneen (kuvassa) kanssa monta tuntia yhteen menoon. Voin vain nostaa pölyistä hattuani. Tällaista aloittelijaa hämmästytti myös, miten hyvin laadukkaat hengityssuojaimet toimivat. Hernerokkapölyssä pystyi hengittämään täysin vaivattomasti.
Maa
Minun voimani riittivät pölyimurin on/off napin käyttöön ja betonin sisältä paljastuvien rautalankojen katkomiseen voimapihdeillä. Silti illalla tuntui kuin olisi päivän työn tehnyt. Purkupäivä oli kokemus! Mukavaa vaihtelua väikkärin kirjoittamiseen.
1 kommentti:
Olette te aikamoisia. Nostan (ei niin pölyistä) hattuani!
Lähetä kommentti